Polttoaineet


Bensiini ja dieselöljy

Tieliikenteen voimanlähteinä käytetään miltei yksinomaan polttomoottoreita, jotka voivat olla joko otto- tai dieselmoottoreita. Ottomoottorin yleisin polttoaine on bensiini, joskin myös kaasukäyttöisiä on jonkin verran. Dieselmoottori käy dieselöljyllä. Työnjako näiden moottorityyppien kesken on muodostunut sellaiseksi, että dieselmoottori on valta-asemassa kuorma- ja linja-autoissa sekä hyvin yleinen myös pakettiautoissa. Ottomoottori on ollut Suomen henkilöhenkilöautojen suosituin voimanlähde. Vuodesta 2008 alkaen ovat uusien henkilöautojen markkinat jakautuneet likimain tasan otto- ja dieselmoottoreiden kesken.

Otto- ja dieselmoottoreiden työnjaon perusteena voidaan nähdä dieselmoottoreilla saavutettu parempi energiatehokkuus ja toisaalta ottomoottoreiden edullisempi valmistuskustannus ja suurempi maksimiteho. Molemmat moottorityypit ovat kuitenkin voimakkaasti kehittymässä; dieselmoottoreiden tehot ovat lisääntyneet ja käyttöominaisuudet parantuneet. Lisäksi molempien moottorityyppien energiatalous on parantunut.

Polttoaineet moottoriteknologian edellytyksenä

Polttoaineiden ja moottoreiden kehityksellä on vahva vuorovaikutus. Keskeisenä vaatimuksena ovat hyvät käyttöominaisuudet; polttoaineiden on sovelluttava käytössä oleviin moottoreihin. Moottoreiden kehitys kohti päästöjen vähentämistä on edellyttänyt myös polttoaineiden kehitystä. Lyijyn poistaminen bensiinistä 1980-luvulla kolmitoimikatalysaattoreiden käytön edellytyksenä on esimerkki tästä synergiasta. Myöhemmin mm. rikki käytännössä on poistettu sekä bensiinistä että dieselöljystä. Seurauksena on ollut välittömän pakokaasujen laadun paranemisen ohella mm. mahdollisuus ottaa suorasuihkutustekniikka käyttöön ottomoottoreissa. Polttoaineiden ja moottoreiden vuorovaikutteisen kehityksen myös ympäristöhaittojen vähentämiseksi odotetaan edelleen jatkuvan.

Kuva: Suomen tieliikenteen lyijypäästöt 1980 - ennuste 2025

Kuva: Suomen tieliikenteen rikkidioksidipäästöt 1980 - ennuste 2025



Polttoaineen koostumus ja valmistus kasvihuonekaasujen vähentäjänä

Liikennepolttoaineiden valmistus raakaöljystä tai muista raaka-aineista vaatii energiaa ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Valmistuksen ohella polttoaineiden elinkaariin liittyy kuljetuksia, jotka myös aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Valmistuksen ja kuljetusten osuus hiilidioksidipäästöistä on kuitenkin vähäinen verrattuna polttoaineiden käyttöön.

Polttoaineen koostumuksen muuttaminen on merkittävä mahdollisuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Fossiilisten polttoaineiden tuottamaa hiilidioksidimäärää voidaan vähentää siirtymällä enemmän vetyä sisältäviin polttoaineisiin, kuten neste- ja maakaasuun. Biokaasu vastaa tässä suhteessa maakaasua, mutta on alkuperältään uusiutuva. Suuremmat saavutukset tässä suhteessa ovat mahdollisia jos polttoaine tai osa siitä korvataan uusiutuvasta energialähteestä valmistetulla. Bensiinin kohdalla keskeinen tässä kysymykseen tuleva uusiutuva energia on etanoli ja dieselöljyn kohdalla biodiesel.

Uusiutuvat energianlähteet voivat hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä olla eriarvoisia riippuen niiden raaka-ainelähteistä ja tuotantotavoista. Esimerkiksi raaka-aineena käytettävien kasvien viljelystä saattaa aiheutua merkittävä osa siitä hiilidioksidipäästöstä, jonka tuotteen käyttö säästää. Kasvihuoneilmiön kannalta erityisen edullisia ovat jätteistä valmistetut tuotteet. Näiden kohdalla voidaan välttää jätteen vaihtoehtoiseen käsittelyyn liittyviä metaanipäästöjä.

Uusiutuvaa energiaa tulee nyt (v. 2009) olla 4 % liikennepolttoaineista. Tavanomaisessa bensiinissä saa olla enintään 5 % etanolia, mutta markkinoilla on myös 85 % etanoliseos (E85), jota voidaan käyttää sellaista varten erityisesti varustetuissa autoissa. Nämä autot sopeutuvat automaattisesti kaikkiin alle 85 % etanoliseoksiin (flexifuel). Pidetään mahdollisena, että tulevaisuudessa olisi tarjolla myös 15 %:n etanoliseos (E15), joka kelpaisi suureen osaan nykyisestäkin ottomoottoreilla varustetusta autokannasta. Biokaasua voidaan käyttää maakaasukäyttöisissä autoissa. Tällöin mukana on useimmiten myös bensiinin käyttömahdollisuus (bi-fuel). Biodieseliä on aiemmin tehty yksinkertaisilla prosesseilla kasviöljyistä (esim. rypsimetyyliesteri  RME). Näillä oli käytännössä 5 % sekoitussuhderajoitus. Uudemmilla prosesseilla voidaan melko laajasta raaka-ainevalikoimasta valmistaa teknisesti raakaöljypohjaisen dieselöljyn tasolle yltävää tai sen ylittävää ns. toisen sukupolven biodieseliä, jolla ei ole sekoitussuhderajoitusta (esim. NexBTL).

Kuva: Eri polttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjujen kokonaisenergiankulutus ja kasvihuonepäästöt

Lähde: Liikenteen biopolttoainetyöryhmä

Uusi bensiini E10 tulee markkinoille vuonna 2011

Suomi kasvattaa biopolttoaineiden osuutta tieliikenteessä EU:n päätösten mukaisesti osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vuoden 2011 alussa bensiinin peruslaaduksi on todennäköisesti tulossa enintään kymmenen prosenttia etanolia sisältävä bensiini E10. Kasvava bio-osuus auttaa osaltaan vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

E10 ei sovellu kaikkiin bensiiniautoihin. Mitä uudempi auto, sitä todennäköisemmin E10 soveltuu siihen. Autoala selvittää parhaillaan, mihin autoihin E10-bensiini soveltuu ja mihin ei.  Nettisivuillemme tulee tietoa E10 bensiinin soveltuvuudesta eri automalleihin heti kun se on käytössämme, todennäköisesti viimeistään kesällä 2010.

Myös autoalan henkilöstöä tullaan informoimaan heti, kun olemme saaneet tiedot uuden bensiinin soveltuvuudesta eri merkkeihin ja malleihin, jotta he voivat jakaa tietoa auton ostajille ja käyttäjille.

Muuttuvassa tilanteessa korostuu myös auton käyttäjän vastuu ottaa selvää siitä, mitkä polttoaineet hänen ajoneuvoonsa käyvät.

Jokaisella huoltoasemalla ei vuoden 2011 alusta alkaen tule olemaan myynnissä kaikkia bensiinilaatuja. Muutos ei siis yleisesti ottaen tuo lisää letkuja huoltoasemien mittarikentille, vaan osassa mittareita tarjottava polttoaine muuttuu. Autoilijoilla ei ole kuitenkaan syytä huoleen, sillä kaikille autoille tulee olemaan jatkossakin saatavilla sopivaa polttoainetta.

 
Lue lisää tiedotteesta 30.11.2009

Lisätietoja:

Biopolttoaineet ja muut vaihtoehtoiset polttoaineet tieliikenteessä (pdf)

Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry