In English

Valtion ja kuntien liikennemenot

Valtion liikennemenoja koskevia tilastoihin voit tutustua tarkemmin tilasto-osiossa.

Tie- ja rataverkon ylläpito ja kehittäminen

Valtion menot tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen ovat 2010-luvulla olleet keskimäärin 820 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa liikennemenoista käytetään perustienpitoon, jonka osuus tieverkon kokonaismenoista on noin 70 %. Tiehankkeisiin on 2010-luvulla käytetty vuosittain keskimäärin 240 miljoonaa euroa vuodessa.

Tieverkon lisäksi valtio rahoittaa rata- ja vesiväylien rakentamisen ja ylläpidon. Rataverkon ylläpitoon ja kehittämiseen on viime vuosina kulunut keskimäärin 530 miljoonaa euroa vuodessa. Ratahankkeiden vuosittaiset menot ovat olleet keskimäärin 220 miljoonaa euroa vuodessa.

Liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen menot

Valtio käyttää liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon kaiken kaikkiaan keskimäärin 1 700 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi liikenteen hallinnonalan muita menoja ovat muun muassa erillisten liikennehankkeiden, kuten Länsimetron, valtion osuudet, alusten ympäristötuki, jäänmurtajahankinnat ja EAKR-hankkeina toteutetut liikenne-investoinnit.

Valtion liikenneverkkoon käyttämän rahoituksen reaalinen arvo on koko 2000-luvun ajan laskenut, sillä samaan aikaan rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat kasvaneet. Liikenneverkolle onkin muodostunut merkittävä korjausvelka, jota on nykyisellä hallituskaudella päätetty lyhentää erillisellä 600 miljoonan euron rahoituksella vuosina 2016–2018.

Valtion lisäksi kunnat käyttävät vuosittain merkittäviä summia katuverkon ylläpitoon ja rakentamiseen ja pääkaupunkiseudulla kaupunkiraideinfran kehittämiseen ja joukkoliikennetukiin. Kuntien toimintamenot ja investoinnit liikenneverkkoon ovat 2010-luvulla olleet yhteensä noin 1 400 miljoonaa euroa (Kuntaliitto).

Joukkoliikenteen rahoitus

Valtion ja kuntien joukkoliikenteen kokonaisrahoitus muodostuu suorasta rahoituksesta ja erilaisista matkakustannusten korvauksista. Suoraan rahoitus koostuu valtion ja kuntien liikennepalveluiden ostoista, sopimusliikenteen alijäämien korvauksista ja hintavelvoitteiden korvaamisesta. Matkakustannusten korvauksia ovat valtion ja kuntien maksamat koulu- ja opiskelumatkat, sosiaalihuollon kuljetukset ja kuljetuspalvelut sekä sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat.

Valtio on 2010-luvulla rahoittanut suoraan joukkoliikenteen palvelujen ostoa ja kehittämistä vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla. Joukkoliikenteen tuen määrärahatasossa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Valtion joukkoliikenteen tuesta suurin osa kuluu kaukoliikenteen kannattamattomien junavuorojen ostoon, alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukeen. Kuntien suora tuki paikalliselle joukkoliikenteelle on arviolta noin 270 miljoonalla eurolla vuodessa.

Joukkoliikenteen euromääräisesti tärkein tukimuoto ovat erilaiset matkakustannukset, joita valtio maksoi esimerkiksi vuonna 2013 noin 230 miljoonan euron ja kunnat noin 450 miljoonan euron verran.  Julkisen sektorin matkakustannusten korvausmäärät ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 2000 jälkeen. Julkisen liikenteen järjestämiseen etsitään parhaillaan uusia toimintatapoja, joilla joukkoliikenteen matkakustannusten määrää voitaisiin pienentää heikentämättä silti joukkoliikennepalvelujen laatua.

Joukkoliikenteen rahoituksesta on koottu lisätietoa liikennejärjestelmä.fi-sivuistolle.

Lähteet

Liikenne- ja viestintäministeriö. 2013. Joukkoliikenteen rahoitus. Työryhmän raportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 12/2013. Helsinki.

Liikennevirasto, 2016. Korjausvelkaohjelma. 

Valtion tilinpäätökset (Valtiokonttori), Liikenneviraston tilinpäätökset


print